Kaikkia kaupunkitilan ongelmia ei ratkaista muuttamalla kaupunkitilaa

Käpylän kiska -kahvila on hyvä esimerkki puistoa elävöittävästä toimijasta.

Helsingin Sanomat kirjoitti Kallion kunnostetuista puistoista, joissa avoin päihteiden käyttö on heikentänyt joidenkin asukkaiden kokemusta turvallisuudesta ja viihtyisyydestä.

Yksi ratkaisu on jälleen fyysinen: puistosta poistetaan kunnostuksen yhteydessä tuotuja puunrunkoja, joista on muodostunut suosittuja oleskelupaikkoja.

Mutta entä jos kysymystä tarkasteltaisiin myös toisesta suunnasta?

Mitä jos paikkaan tuotaisiin enemmän muuta elämää: kioski, terassi, ruokarekkoja, tapahtumia tai muuta päivittäistä toimintaa?

Kioski ei ratkaise päihdeongelmaa. Mutta paikalla päivittäin toimiva yrittäjä voi muuttaa sitä, ketkä paikkaa käyttävät, mihin aikaan ja mistä syystä.

Tämä on kaupunkikehityksessä tärkeä ero.

Fyysinen ympäristö luo edellytyksiä, mutta kaupunkikokemus syntyy myös toiminnasta, ihmisistä ja siitä, millaisia syitä paikka tarjoaa tulla, viipyä ja palata.

Siksi kaupunkiympäristön haasteiden kohdalla pitäisi kysyä fyysisten ratkaisujen lisäksi:

Millaista toimintaa ja millaisia toimijoita paikka tarvitsee, jotta sen käyttö alkaa muuttua?

Kaikkea julkista tilaa ei pidä kaupallistaa. Mutta parhaimmillaan kaupallinen toimija voi tehdä julkisesta tilasta enemmän julkisen tuomalla sinne uusia käyttäjiä, läsnäoloa ja elämää.

Elinvoimaa ei voi suunnitella valmiiksi. Tilalla ja ympäristöllä luodaan edellytyksiä, mutta ihmiset ja toimijat ratkaisevat, mitä paikasta lopulta tulee.

Usein kysytyt kysymykset

Voiko kaupallinen toiminta parantaa julkisen tilan turvallisuutta?

Se voi vaikuttaa koettuun turvallisuuteen, mutta ei ratkaise esimerkiksi päihdeongelmia itsessään.

Kahvila, kioski, ravintola tai muu päivittäin toimiva palvelu voi tuoda paikkaan enemmän käyttäjiä, toimintaa ja läsnäoloa eri vuorokaudenaikoina. Samalla paikan käyttötavat voivat monipuolistua.

Pitääkö julkista tilaa kaupallistaa, jotta se olisi elävä?

Ei.

Elävä julkinen tila tarvitsee erilaisia syitä tulla ja olla siellä. Ne voivat syntyä kaupallisista palveluista, kulttuurista, harrastuksista, tapahtumista, leikistä tai yksinkertaisesti hyvästä mahdollisuudesta oleskella.

Olennaista on eri toimintojen muodostama kokonaisuus.

Miksi yrityksillä ja muilla toimijoilla on merkitystä kaupunkikokemukselle?

Koska ne eivät vain tarjoa palveluja. Ne tuovat paikkaan päivittäistä toimintaa, ihmisiä, kohtaamisia ja syitä palata.

Erityisesti pitkään paikassa toimivat yritykset voivat myös rakentaa alueen identiteettiä ja vahvistaa tunnetta siitä, että paikka on aktiivisessa käytössä.

Miten kaupunki voi muuttaa paikan käyttöä ilman suurta fyysistä uudistusta?

Tunnistamalla, millainen toiminta paikasta puuttuu ja ketkä voisivat sitä tuottaa.

Ratkaisu voi joskus olla pieni: uusi kioski, terassi, tapahtumakonsepti, harrastusmahdollisuus tai tila paikalliselle toimijalle. Fyysisen muutoksen sijaan voidaan siis muuttaa myös sitä, mitä paikassa on mahdollista tehdä ja kenelle paikka antaa syyn tulla.